Ahtaasti asuvat
Asuntokunnat, joissa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa erilliseksi huoneeksi.
ARA-tuotanto
Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen rahoittama tai korkotukema asuntotuotanto: vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja.
Asumisväljyys
Asuntokuntien asumispinta-ala henkilöä kohden. Se lasketaan jakamalla asuntokuntien käytössä olevien asuntojen pinta-ala asuntoväestöllä.
Asunnon käytössäolotilanne
Asunnot luokitellaan käytössäolotilanteen mukaan vakinaisesti asuttuihin, tilapäisesti asuttuihin ja ei asuinkäytössä oleviin asuntoihin. Asunto katsotaan vakinaisesti asutuksi, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan yksikin asunnon henkilöistä vakituisesti. Asunto katsotaan tilapäisesti asutuksi, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan tilapäisiä asukkaita, mutta ei yhtään vakituista asukasta. Asunto ei ole asuinkäytössä, jos asunnossa ei väestön keskusrekisterin mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti. Lähde: Tilastokeskus.
Asunnon pinta-ala
Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Asunnon pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen tms.), kylpy-, askartelu- ja takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan sekä pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä. Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja.
Asuntokunta
Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia.
Asuntovarauma
Ei-vakinaisesti asuttujen asuntojen osuus asuntokannasta.
Asuntoväestö
Asuntoväestöön kuuluvat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Ne asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää, eivät kuulu asuntoväestöön.
Demografinen huoltosuhde
Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 17-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä
(17-64-vuotias) kohti. Uudenmaan liiton tietopalvelun huoltosuhteissa työikä on määritelty alkamaan 18 v. eteenpäin.
Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä
Indikaattori ilmaisee eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkkeelle) siirtyneiden aritmeettisen keskiarvoiän. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana keskiarvossa. (Lähde: SOTKAnet)
Sairastavuusindeksi, ikävakioitu
Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo.(Lähde: SOTKAnet)
Taajama-aste
alueen taajamissa asuvan väestön osuus. Taajama-aste lasketaan alueen siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Tämänhetkinen taajamarajaus on vuodelta 2005.
Taloudellinen huoltosuhde
Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti.
Työllisyysaste
Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.
Työpaikkaomavaraisuus
Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Työpaikkojen lukumäärää mitataan kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrällä. Niinpä työpaikkaomavaraisuus ilmaiseekin tarkasti ottaen alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen.
Työvoimaosuus
Työvoimaosuus on työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus työikäisestä 15–74-vuotiaasta väestöstä.
Väestöntiheys
Alueen asukkaiden määrä maaneliökilometriä kohden.
| Sivun alkuun |