Uudenmaan liiton tietopalvelu

Koulutus-teemassa esitellään tilastotietoa ja indikaattoreita väestön koulutustasosta ja peruskoulun, ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen oppilaista ja koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista.

Väestön koulutustasoa kuvataan tarkastelemalla 15 vuotta täyttäneen väestön jakautumista koulutustason mukaan keskiasteen tutkinnon, alimman korkea-asteen tutkinnon, alemman korkeakoulututkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkija-asteen tutkinnon suorittaneisiin sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleviin. Suoritetut tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman tutkinnon mukaan.

Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa keskimääräisen, teoreettisen koulutusajan pituuden mukaan. Se kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman tutkinnon mukaan.

Peruskoulun oppilaista esitetään jakauma oppilaitoksen opetuskielen suhteen. Opetuskielet ovat suomi, ruotsi tai muu kieli.

Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmaperusteisen opetuksen oppilaiden määrä alueen oppilaitoksissa esitetään suhteessa alueen 16–18-vuotiaiden nuorten määrään. Luvut eivät sisällä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta eivätkä oppisopimuskoulutusta.

Lukiokoulutuksen oppilaat esitetään myös suhteessa alueen 16–18-vuotiaiden nuorten määrään. Lukiokoulutus käsittää nuorten tutkintoon tähtäävän lukiokoulutuksen. Luvut eivät sisällä aikuis- ja aineopiskelijoita.

Koulutuksen ulkopuolella olevista 17–24-vuotiaista nuorista esitetään prosenttiosuus suhteessa vastaavan ikäisten nuorten määrään.